Tiedote 8.10.2025.
Euroopan komission lausuntokierroksella oleva digitaalista kuluttajasuojaa koskeva sääntely kulkee tällä hetkellä alalle huolestuttavaan suuntaan. Säädös on parhaillaan lausuntokierroksella ja virallista Euroopan komission esitystä odotetaan ensi vuoden syksylle. Samaan aikaan Euroopan kuluttajaviranomaisten verkosto on kevään 2025 linjauksessa ottanut tiukan kannan pelien sisäisiin valuuttoihin.
Pelin sisäiset valuutat ovat keskeisessä roolissa free-to-play -mobiilipeleissä, joihin Suomen pelialan menestys merkittävältä osin perustuu. Pelien sisäisten valuuttojen toimintalogiikkaan tehtävät merkittävät muutokset heikentävät olennaisesti Suomen pelialan suorituskykyä ja vaarantavat myös tulevaisuuden kasvutavoitteet.
Peliala jakaa Supercellin toimitusjohtaja ja perustaja Ilkka Paanasen tänään LinkedIn postauksessaan esittämiin huoliin Suomen pelialan tulevaisuuden suhteen Paanasen mukaan “Huolet eivät ole kaukaisia. Sääntelystä päätetään nyt, ja se luo investointiympäristöön ja innovaatiolle epävarmuutta tänään.”
Suurin ristiriita koskee pelien sisällä olevien valuuttojen luonnetta. Kuluttujansuojaviranomaiset ja komissio haluavat tulkita ne uusissa tulkinnoissaan virtuaalivaluutan kaltaisiksi arvonkantajiksi. Peliala taas on jo vuosia rakentanut toimintaansa sen varaan, että ne ovat pelien digitaalista sisältöä. Nyt kaavaillut linjaukset esittävät, että joka kerta pelin sisäistä valuuttaa käytettäessä, tulisi ruudulle sarja pop-up-ikkunoita, joissa tulisi hyväksyä jokainen ostos ja siihen liittyvä sopimus erikseen. Alaikäisten kohdalla tämä edellyttäisi joka kerta vanhemman suostumusta. Pelikokemus hajoaisi täysin ja johtaisi pahimmillaan pelaajaa harhaan antamalla kuvan, että peliä pelaamalla voisi ansaita rahaa.
Pelialalle ei ole selkeää, miksi yllä kuvailtua sääntelyä tarvitaan, sillä peliyritysten saamissa valituksissa ei ole merkkejä etteikö pelaaja erottaisi virtuaalista timanttia oikeasta eurosta.
“Vahva kuluttajansuoja yhdistettynä kilpailukyvyn turvaamiseen EU:n sisämarkkinoilla, eli suomalaisten peliyhtiöiden kotimarkkinoilla on alan menestysresepti. Sääntelyn tulee kuitenkin olla oikeasuhtaista ja puuttua olemassaoleviin, ei kuviteltuihin ongelmiin”, toteaa Neogames ry:n johtaja Koopee Hiltunen.
Vuoden 2024 Suomen Pelaajabarometrin mukaan ainakin joskus ilmaispelien lisäominaisuuksista maksaa 18,9 % suomalaisista ja aktiivisesti (viikoittain tai kerran kuussa) 4,4 %. Huomattavaa on, ettei kukaan vastaajista raportoinut toistuvia rahankäyttöön liittyviä ongelmia.
2,85 miljardin euron liikevaihdollaan peliteollisuus on Suomen yksi merkittävimmistä ja kilpailukykyisimmistä vientialoista. Alan 270 yritystä työllistävät noin 3 800 huippuammattilaista Suomessa. Heistä lähes 35 % on ulkomaalaisia erityisosaajia, mikä kertoo alan merkityksestä huippuosaajien houkuttelussa Suomeen. Neogamesin arvioiden mukaan Suomen pelialan yritykset ja tekijät ovat maksaneet viimeisen 12 vuoden aikana maksanut n. €3,5 miljardia erilaisia veroja valtion kassaan, joten sääntelyllä on myös kansantaloudellista merkitystä.